Ulkomaalaisen vaimon tuominen Suomeen EU:n ulkopuolelta – Oleskeluluvat

Vaimon hankkiminen ulkomailta usein sisältää hieman paperitöitä jotta voit saada vaimosi Suomeen ja hänelle oleskeluluvan. Maahanmuuttovirasto on antanut hyvät perusvastaukset kysymyksiin joita useimmin herää. Jos kysymyksiin ei ole vastattu voit yrittää kääntyä maahanmuuttovirastonpuoleen saadaksesi lisää tietoa.

Maahanmuuttoviraston sivulta kysymyksiä ja vastauksia:

1. Olen Suomen kansalainen ja avioliitossa ulkomaalaisen kanssa, joka ei ole EU-kansalainen tai häneen rinnastettava. Minkä luvan aviopuolisoni tarvitsee tullakseen Suomeen? Miten lupaa haetaan?

Aviopuolisosi on Suomen kansalaisen perheenjäsen ja voi saapua Suomeen ilman etukäteen haettua oleskelulupaa viisumivapauden turvin tai viisumilla, jos viisumin myöntämisen edellytykset täyttyvät. Viisumin myöntämisestä päättää Suomen edustusto ulkomailla.

Aviopuolisosi on ennen viisumivapausaikansa tai viisumin voimassaolon päättymistä haettava oleskelulupaa asuinpaikkansa poliisilta, joka päättää luvan myöntämisestä.

Jos aviopuolisosi (hakija) hakee ensimmäistä oleskelulupaa Suomessa, voi hän oleskella Suomessa hakemuksen käsittelyajan laillisesti, vaikka viisumin voimassaoloaika tai viisumivapausaika kuluisi umpeen.

2. Minkälaisen oleskeluluvan Suomen kansalaisen puoliso voi saada?

Suomen kansalaisen perheenjäsenelle voidaan myöntää jatkuva oleskelulupa (A-lupa). Ensimmäinen lupa myönnetään pääsääntöisesti vuodeksi.

3. Voinko täyttää Suomessa oleskelulupahakemuksen puolisoni puolesta?

Et voi hakea oleskelulupaa puolisosi puolesta, vaan hakemuksen voi panna vireille ainoastaan hakija itse.  

4. Noudatetaanko rekisteröidyssä parisuhteessa olevien kohdalla samoja ohjeita ja käytäntöjä kuin avioliitossa olevien kohdalla?

Kyllä. Aviopuolisoihin rinnastetaan myös samaa sukupuolta olevat henkilöt, jotka ovat rekisteröineet parisuhteensa.

5. Voiko avopuolisoni, joka ei ole EU-kansalainen tai häneen rinnastettava, saada oleskeluluvan Suomeen perhesiteen perusteella? Miten oleskelulupaa haetaan ja minne hakemus jätetään?

Jos olet asunut avopuolisosi kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta, avopuolisosi voi hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Tällöin avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon. Yhdessä asuminen on todistettava vuokrasopimuksella, talokirjanotteella tai muulla asiakirjanäytöllä. Yhdessä asumista ei kuitenkaan edellytetä, jos teillä on yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Jos ette ole asuneet yhdessä kahta vuotta, mutta suhteenne on vakiintunut ja pitkähkön aikaa jatkunut sekä teillä on tarkoitus jatkaa yhteiselämää Suomessa, voidaan katsoa, että luvan myöntämiselle on olemassa muu erityinen syy. Tällöin oleskeluluvan myöntäminen edellyttää luotettavaa selvitystä vakiintuneesta suhteesta. Osoituksena suhteen vakiintuneisuudesta voidaan pitää aikaisempaa yhdessä asumista, raskautta tai muuta vakaata yhteyttä osoittavaa seikkaa.

Oleskelulupahakemuslomakkeen lisäksi täytetään soveltuvin osin liitelomake. Hakemuksen panee vireille hakija itse, normaaliin tapaan ulkomailla Suomen edustustossa tai Suomessa asuinkunnan poliisilla.

6. Seurustelen ulkomaalaisen kanssa, joka ei ole EU-kansalainen tai häneen rinnastettava. Aiomme avioitua. Voiko seurustelukumppanini saada oleskeluluvan Suomeen avioitumistarkoituksessa?

Seurustelukumppania ei Suomen ulkomaalaislain mukaan lähtökohtaisesti katsota perheenjäseneksi eikä oleskelulupaa voida myöntää tällä perusteella.

Seurustelukumppanille voidaan kuitenkin poikkeustapauksissa myöntää oleskelulupa. Tällöin luvan saamiselle täytyy olla erityinen syy. Luvan myöntäminen on poikkeustapauksessa mahdollista esimerkiksi yhteiselämän perusteella, kun ulkomaalainen on tulossa Suomeen avioitumistarkoituksessa.

Huomaathan: Jos seurustelukumppanisi panee vireille oleskelulupahakemuksen seurustelunne perusteella, tulee Suomeen ja avioidutte ennen oleskelulupahakemuksen ratkaisua, puolisosi pitää jättää vireille uusi hakemus uudella hakuperusteella. Samalla puolisosi pitää kirjallisesti peruuttaa aikaisempi hakemus. Käsittelymaksua ei palauteta.

Osoituksena vakiintuneisuudesta voidaan pitää aikaisempaa yhdessä asumista (todistuksena esim. vuokrasopimus tai talonkirjaote), raskautta tai muuta vakaata yhteyttä osoittavaa seikkaa. Teistä kumpikaan ei saa olla avioliitossa toisaalla.

7. Seurustelen ulkomaalaisen kanssa, joka ei ole EU-kansalainen tai häneen rinnastettava. Voiko hän saapua Suomeen viisumilla ja avioiduttuamme hakea oleskelulupaa Suomessa?

Seurustelukumppanisi voi saapua Suomeen viisumivapauden turvin tai viisumilla, jos viisumin myöntämisen edellytykset täyttyvät. Viisumin myöntämisestä päättää Suomen edustusto ulkomailla.

Kun olette menneet naimisiin, puolisosi voi hakea oleskelulupaa avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen perusteella.

8. Seurustelen henkilön kanssa, joka ei ole EU-kansalainen tai häneen rinnastettava. Voiko seurustelukumppanini saada oleskeluluvan Suomeen perhesiteen perusteella?

Pääsääntöisesti oleskelulupa Suomeen voidaan myöntää perhesiteen, opiskelun, työn tai elinkeinonharjoittamisen perusteella. Sinua ja seurustelukumppaniasi ei lähtökohtaisesti pidetä toistenne perheenjäseninä, eikä kumppanisi voi siten saada perhesiteen perusteella oleskelulupaa Suomeen.

Tilapäinen oleskelulupa (B-lupa) voidaan poikkeustapauksessa kuitenkin myöntää ulkomailla olevalle henkilölle, jos on muu erityinen syy luvan myöntämiselle. Luvan myöntäminen on poikkeustapauksessa mahdollista esimerkiksi yhteiselämän perusteella, kun ulkomaalainen on tulossa Suomeen avioitumistarkoituksessa. Lue lisää edellisen kysymyksen kohdalta.

9. Voinko saada vanhemmilleni oleskeluluvan Suomeen?

Muulle omaiselle kuin ydinperheen jäsenelle voidaan joissain tilanteissa myöntää oleskelulupa perhesiteen perusteella. Lupa voidaan myöntää vain Suomen kansalaisen tai kansainvälistä suojelua saaneen muulle omaiselle.

Jos hakijana olevan omaisen ja Suomessa asuvan omaisen kiinteä perhe-elämä on jo päättynyt aiemmin tavanomaisista perhesyistä, esimerkiksi aikuisen lapsen alettua viettää perhe-elämää aviopuolisonsa kanssa, oleskelulupaa ei voida myöntää aikaisemmin vietetyn kiinteän perhe-elämän jatkamisen perusteella.

Oleskelulupa tällä perusteella on tarkoitettu myönnettäväksi lähinnä tilanteissa, joissa iäkäs vanhempi muuttaa aikuisen lapsensa kanssa samaan aikaan Suomeen. Jos oleskelulupaa haetaan vasta sen jälkeen, kun aikuinen lapsi on jo muuttanut Suomeen, perhe-elämän katkeamisen on aikoinaan tullut tapahtua pakottavasta syystä, esimerkiksi pakolaisuuden vuoksi. Näissäkin tapauksissa edellytetään, että aikaisemmin vietettyä kiinteää perhe-elämää pyritään jatkamaan heti sen jälkeen, kun aikuinen lapsi on saapunut Suomeen ja saanut yhteyden omaiseensa.

Lupa voidaan myöntää myös, jos lähiomainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta henkilöstä. Riippuvuus Suomessa asuvasta perheenkokoajasta tarkoittaa sekä fyysistä että psyykkistä riippuvuutta. Pelkkä taloudellinen riippuvuus ei merkitse täyttä riippuvuutta. Yleensä tähän ryhmään kuuluvat henkilöt ovat täysi-ikäisen Suomessa asuvan henkilön iäkkäät vanhemmat sekä täysi-ikäiset lapset ja naimattomat sisarukset. Heikon terveydentilan ja hoidon tarpeen vuoksi ei yleensä myönnetä oleskelulupaa, jos hakijalla on kotimaassaan mahdollisuus saada hoitoa sairauksiinsa.

Jos lupaa haettaessa vedotaan hakijan huonoon terveydentilaan, on hakemukseen liitettävä lääkärintodistukset.

Oikeudet

10. Minulla on oleskelulupa Suomeen perhesiteen perusteella. Voinko tehdä töitä ja saanko opiskella Suomessa?

Perhesiteen perusteella myönnetyllä oleskeluluvalla sinulla on oikeus tehdä ansiotyötä ja opiskella ilman rajoituksia.

Muista että ajankohtainen tieto löytyy aina maahanmuuttoviraston sivuilta, eikä Deittisivustot.net ole vastuussa vääristä tiedoista. Pyrimme kuitenkin pitämään tiedot ajantasalla.